Meidän lauma


Meidän perheen ihmisosastoon kuuluuvat minä ja mieheni. Mies on siinä mielessä poikkeuksellinen yksilö, ettei se ole juurikaan vastustanut eläinten hamstraamista tässä vuosien varrella. Asumme eläinlaumamme kanssa Espoossa. Sydän jäi kuitenkin Keski-Suomeen, kun työt toivat vajaa vuosi sitten tänne pääkaupunkiseudulle. Mutta täällä ollaan ja näillä mennään. 

Ensimmäiset tassuttelijat saapuivat perheeseemme kuusi vuotta sitten - maatiaiskissat Nami ja Donna. Kolmas kissamme Diana (aka PikkuKissa) tassutteli laumaan tänä keväänä. Yksi ilta kysyin mieheltä, että onko tosi outoa että meillä on KOLME kissaa. Päädyimme yhteistuumin lopputulokseen, että on se aika outoa. Mutta niin ovat kaikki rakkaita ja omia persooniaan, enkä kyllä osaisi kuvitella meidän laumaa ilman niitä.


Diana, Donna ja Nami

Koirien keräily aloitettiin vasta vajaa neljä vuotta sitten. Niitä on tällä hetkellä vain kaksi. Pari kertaa kolmaskin on ollut lähellä, mutta joku järjenhiven on joka kerta toppuutellut eikä suunnitelmat ole toteutuneet. Heti kun oma jaksaminen sen sallii.. Kettu-repolainen Nemo ja pieni punainen paimen  Noa (joka tosin ei niin pieni enää olekaan) ovat varsinaiset veljekset. Heidän kohdallaan vastakohdat todellakin täydentävät toisiaan, molemmilla on omat jekkunsa ja tapansa. Pidemmät esittelyt päätähdistä löytyy etusivun sivupalkista.

Noa ja Nemo (kuva: Mira Sinisalo)

Jos saisin tehdä elämässäni ihan mitä haluaisin, laajentaisin eläinten keräilyä muihinkin lajeihin. Esimerkiksi lampaat ja miniporsaat ovat korkealla haavelistalla. Mies haluaisi kameleontin. Mutta jos keskitytään ihan tähän nykyiseen elämään, haluan tarjota kaikille tassuttelijoilleni mahdollisimman monipuolisen, virikkeellisen ja onnellisen elämän. Harrastamme ja touhuamme koirieni kanssa ihan omaksi iloksi. Tottakai, varsinkin Noan kanssa, meillä on tavoitteita, jotka vievät harrastuksia järkevästi eteenpäin. Hauskaa pitää kuitenkin olla! Harrastuksia rajoittaa usein työnteko, joka vie matkoineen minimissään yhdeksän tuntia päivässä. Työnteko taas toisaalta mahdollistaa sijoittaa palkkani näiden rakkaiden eläinten hyvinvointiin.

Tässä blogissa haluan jakaa meidän arkea ja harrastuksia tänne eksyville lukijoille. Välillä meidän arki on vauhdikasta ja kiireistä jolloin edistystä harrastusrintamalla tapahtuu paljon. Välillä elellään ihan pitkiäkin ajanjaksoja sohvan nurkassa makoillen. Sitä kutsutaan elämäksi ;)


Kommentit