Huiliviikko

Tämän viikon treeneistä ei ole juurikaan kerrottavaa. Ollaan nimittäin vietetty ihan rehellistä huiliviikkoa.



Kärsin keväällä-kesällä aika syvän väsymyksen, jonka jälkiä vieläkin korjaillaan. Väsymys kuitenkin opetti kuuntelemaan omaa kehoa ja henkistä hyvinvointia. Useampi viikko on tullut mentyä taas tukkaputkella treeneissä ja viikonloput reissussa. Siihen päälle pieni yleinen stressi ja muut arjen kiireet. Maanantaina aamuna herätessä olisi tehnyt mieli lähinnä kaivautua talviunille eikä todellakaan ajella aamuruuhkassa töihin. Päätös oli selkeä ottaa viikko iisimmin. Nyt onkin sitten tullut urakalla paikkailtua akuuttiia netflix-vajausta ja kulutettua sohvanpäällysteitä.

Tasapainoilu uran, tavoitteellisten koiraharrastamisen, oman urheilun ja arjen pyörittämisen välillä on usein melko haastavaa. Aikaa pitäisi riittää myös parisuhteen ylläpitämiseenkin. Ollappa super-ihminen... Välillä tuntuu, että sitä elää jo ruuhkavuosia, vaikka ihmislapsia ei meille olekaan vielä siunaantunut. Täydelistä ratkaisua en ole itsekään ajan riittämiseen vielä keksinyt muuta kuin keskittyä koiraharrastamisen ja urheilun välillä sitä mikä tuntuu sillä hetkellä parhaimmalta. Nyt on tullut keskityttyä enemmän taas Noan kanssa treenailuun ja valitettavasti omat jumpat ovat jääneet minimiin. Tänä viikonloppuna sai kyllä kivasti omaa aikaa, kun rakas ystävä tuli Seinäjoelta asti kylään ja vietettiin ihana ja rentouttava viikonloppu urheillen, syöden ja maailmaa parantaen. Olo on nyt kuin uudelleensyntynyt ja en malta odottaa seuraavan viikon alkua. Huiliviikkotuli todellakin tarpeeseen! 

Ensiviikkoon! :)




Kommentit