Väsynyttä tokoilua ja hiljaiseloa

Edellisessä postauksessa kerroin väsymyksestä ja kuinka huiliviikko auttoi saamaan lisäenergiaa. No nyt on kuitenkin jo pari viikkoa tullut mentyä vähän puolivaloilla. Viime viikolla käväistiin maanantaina toko-treeneissä sekä lauantaina talkoilemassa ja kisaamassa toko-mölleissä. Tällä viikolla sen sijaan jaksettiin raahautua vain aksailemaan. Alla ajatuksia näistä treeneistä.



Maanantai-väsymyksestä huolimatta otettiin suunnaksi toko-treenit. Pää löi tyhjää treenisuunnitelmien suhteen. Lämppäilyn aikana seurasin edellisen treenaajaan kisan omaista treeniä, ja päädyin paremman idean puutteesta samaan. Noa teki hyvällä ja tasaisella vireellä kaikki liikkeet putkeen. Kokonaisvaikutelma oli siis ihan hyvä. Saimme tässä treenissä esiin hyvin Noan keskittymisvaikeudet. Noa osaa kyllä kaikki liikkeet, mutta tekee kisoissa ne monesti vähän sinne päin räiskien. Se herpaantuu helpommin kuin yksittäisiä liikkeitä tai  liikkeiden osia hinkatessa. Josta päästäänkin päivän ahaa-elämykseen. Tämä johtuu siitä, että olen opettanut Noalle kahdet eri kriteerit. Kun hinkkaillaan liikkeitä, Noa keskittyy ja skarppaa hienosti tehden hyvällä tekniikalla. Kisanomaisessa treenissä on yleensä tullut vain keskityttyä siihen, että Noa ylipäätään tekee eikä niinkään painotettu tiukkoja kriteerejä…. Kyllä viisas koira sen tajuaa ja käyttää hyväkseen, että nyt saa vähän vain räiskiä sinne päin ja silti tulee palkkaa. Tätä lähdemme nyt korjaamaan, että samat tiukat kriteerit pitävät myös kisanomaisessa treenissä. Aluksi korjaamista joutuu varmasti tekemään vähän enemmän, mutta eiköhän Noa terästäydy tässäkin asiassa. Pitää aloittaa tarpeeksi helpoilla liikkeillä, jotka eivät lähtökohtaisestikaan vaadi niin paljon korjaamista.

Lauantaina käväistiinkin sitten mölleilemässä. Totta puhuen teki mieli olla menemättä, sillä hyvän kisamaisen suorituksen rakentaminen on vielä kesken. Tein virheen ja palkkasin Noan vasta setin loppupuolella. Omaa ajatuksenjuoksua palkkaamisen suhteen en osaa selittää.. Puolen välin tienoilla tehty palkkaus olisi varmasti auttanut eheämmässä suorituksessa. Aloitettiin paikkaistumisella, jonka Noa hoiti hienosti, vaikka olikin vähän levoton lähdössä. Levottomuus johtui vain siitä, että Noa joutui suoraan autosta hommiin. Lisäjännitystä toi tilanteeseen, kun yksi koirista tekikin vauhdikkaan luoksetulon omistajansa luokse heti liikkeen alussa. Noa onneksi kestää tällaista häiriötä hienosti. Muista liikkeistä nostan esiin vain seuraamisen. Se oli ihan kivan näköistä, pari äännähdystä, mutta muuten ok. Muute koko suorituksessa näkyi tuo tyypillinen kisamainen räiskiminen. Teki vähän mitä halusi. Sivulletulot vinoja, maahanmenot puolittaisia...Ei halunnut erotella istu-seiso-maahan.  Kaiken kaikkiaan mölleistä jäi vähän kakkafiilis, koska koin jotenkin epäonnistuneeni ohjaajana. Se ei ollut millään tavalla Noaa eteenpäin vievä tilanne. Vaivuin epätoivoon, että miten en vain osaa kouluttaa tuota koiraa tekemään nätisti, nopeasti ja hiljaisesti. Samperin toko, tunteiden vuoristorataa. Mutta noh, näin jälkeen päin ajateltuna, ainakin edistystä joidenkin asioiden suhteen on tapahtunut. Huomenna tokossa taidetaan ottaa ihan perus kuuntelutreenejä. Pohdinnassa on raaskinko ilmoittautua Tapaninpäivän kisoihin. Toisaalta tekisi mieli mennä koittamaan. Toisaalta en tiedä onko  järkeä tai koiralle reilua vaan mennä koittamaan ja vaatia hyvää suoriusta ilman kunnollista treeniä. Todennäköisyys sille, että Noa tekisi eheän suorituksen on nolla. Ehkäpä sitä vain treenailisi voittajan liikkeitä kuntoon ja kävisi avoimen alta sitten samaan syssyyn. 

Tällä viikolla väsymys jatkui, eikä jaksettu lähteä ajelemaan maanantain tokoon. Osittain tähän vaikutti myös möllitokon jälkeinen masennus. Sen sijaan pakotin itseni menemään tiistain agilityyn, ja onneksi pakotin, sillä siitä tuli niiiiin hyvä mieli. 😊 Tällä kertaa tein Noan kanssa vain keppejä ja kontakteja. Niistä nyt ei ole jälkipolvillle kovin paljoa kerrottavaa, muuta kuin, että hiljaa hyvä tulee.




Tuleva viikko onkin sitten varsinainen koiramainen viikko! Ensinnäkin minulla on töitä vain maanantai ja tiistai, jonka jälkeen olen loppuviikon vapaalla. Jee! Maanantai ja tiistai menee omissa treeneissä. Keskiviikon, torstain ja perjantain olen seuran riveissä talkoopisteitä keräämässä koiramessuilla. Viikonlopuksi saammekin ystävän koirineen kylään, ja lauantaina pääsen kenneltytöksi koiramessujen näyttelyyn. Toivottavasti olo ensiviikolla olisi jo reippaampi! Onneksi reilun viikon mittainen joululomakin häämöttää jo ihan muutaman viikon päässä! 


Kommentit