Toko 7/16


Maanantain tokoon suunnattiin lomaisissa tunnelmissa. Pitkin päivää olin jaksanut touhuta vaikka sun mitä ja aamulla mietin, että hitsit kun olisi aina lomalla niin energiaa riittäisi kyllä itsensä ja koirien treenailuun vaikka joka päivä. Harmi vaan, että jostain sen rahankin on tultava. Jostain syystä sain kehitettyä ittelleni treenijännityksen, että näkyykö Noan viimeaikainen hyvä ilme myös ohjatuissa treeneissä. Ilokseni saimme huomata, että kyllähän se vaan näkyi! :) Noa oli iha super!! Viime aikoina tokoilu on sujunut sen verran kivasti, että odotan sitä päivää, kun pudotaan kovaa ja korkealta. Pessimisti ei pety, vaikka meidän tapauksessa pettyy kuitenkin :D

Tehtiin alkuun paikkis yhdessä edellisen koirakon kanssa. Noa oli vähän levoton jätössä ja nenä menikin heti maahan sen jälkeen, kun käänsin sille selän. Yhdistäisin tämän nuuskimisen sijaiskäyttäytymiseen, jolla se helpotti sen oloa sillä hetkellä.  Korjasin Noa pikku kiellolla, jonka jälkeen se kesti hienosti. Viereiseltä kentältä kuului aika koviakin paukahduksia, joita Noa kuunteli huolissaan. Vaikka Noa pälyili taakseen, sen tassut pysyi hyvin paikallaan. Palkkasin Noan välissä ja menin uudestaan pois. Musta tuntuu, että se oli kovasti huolissaan paukahduksista yhdistäen ne rakettien ääniin. Kokonaisuudessaan olisi voinut olla parempi. Paikkista pitää treenata itsenäisesti lisää.

Paikkiksen perään tehtiin pari harjoitusta, joilla Noan mielenkiinnon saisi pysymään myös selänkäännössä. Nina naksutteli eri matkoilta aina kun Noa kääntyi katsomaan minun perään. Tähän harjoitukseen on hyvä olla appari tai peili. Toisena harjoituksena jätin pari namppaa Noan eteen lähtiessäni ja tämä luopuminenhan onNoalle ihan helppoa kauraa, ja se tiesikin heti mitä tehdä. Tätä pitää jalostaa niin, että jättää namit maahan Noalle jo valmiiksi kentälle.

Näytin Ninalle vähän miten edistyttiin viikon aikana jäävien erottelussa. Vain yksi huti tuli, joka johtui Noan (ja minun) hieman korkeasta vireestä. Selkeästi hitaampi vauhti auttaa Noaa keskittymään paremmin. Nyt ruetaan vaikeuttamaan hommaa ja nopeutetaan seuruu vauhtia.

Seuraavaksi vähän häirötreenejä. Ensi perusasennossa, jossa Noa ei mennyt ollenkaan harhaan. Hieno mies! Seuraavaksi luoksetulon jätössä, josta Noa lähti pari kertaa Ninan vapautuksella. Parin palautuksen jälkeen hiffasi homman jujun ja pysyi hienosti. Ja rasti seinään, nenä ei ollut menossa maahan missään vaiheessa! Näissä aktiivisissa liikkeissä on tärkeää muistaa välillä myös tehdä se vauhtiliike loppuun, ettei koira mene häiriöjumiin jättäen kuuntelematta myös ohjaajan käskyn. 

Viimeiseksi halusin tehdä muutaman kehään tulon. Rakennettiin "suojaseinistä" pieni lämppäalue ja kehääntuloaukko. Tein lämppäalueella namista luopumisen, jonka jälkeen nappasin Noan perusasentoon ja lähdin kehään palkaten jo muutaman askeleen jälkeen. Seuraava kehääntulo tehtiin liikkeen alkuun asti. Ei mitään ongelmaa näissä.. Ensi kerralla otan kehääntuloja heti treenien alkuun ennen omaa vuoroa, jotta ne vastaisivat paremmin normaalia tilannetta. 

Noalla namista luopuminen perusasennossa toimii hyvin virettä laskevana tehtävänä. Nyt pitäisi keksiä vielä joku pieni virettä nostava tehtävä. Nina ehdotti, että koiran voisi käskeä käy siihen-käskyllä maahan, jonka jälkeen menisi johonkin metrin päähän "hetsaavalla ilmeellä" odottamaan. Tästä vähän hetsaten, että "kohta mennään" nappaisi koiran seuruuseen ja kehään. Tätä voi käyttää toimiessaan myös vaikka suorituksen aikanakin nostattavana tehtävänä. 

Loppuun juteltiin taas tokoilun vaikeudesta. Kaikki pystyvät opettamaan koirillensa tokossa tarvittavat liikkeet, mutta se on se koiran vireen säätely, millä koira saadaan tekemään suorituksen puhtaasti ja napakasti. 

Mitä olette mieltä Noan pulisongeista?


Kommentit